|
TUHOTAANKO
LOHI VAIKENEMALLA
Eduskunta
hyväksyi 2004 ns. valikoivan lohenkalastuksen asetuksen. Asetus
sallii lohen kalastamisen aloittamisen kiinteillä
pyydyksillä ennen normaalin pyynti ajan alkamista merialueella.
Viime kesänä pyynnin sai aloittaa 7 päivää,
tänä kesänä 10 päivää ja ensi
vuonna 14 päivää aikaisemmin. Onneksi asetus on
määräaikainen ja voimassa vielä tämän
ja seuraavan kesän. Valikoiva pyynti sallii rasvaeväleikatun
(istutetun) lohen ottamisen saaliiksi ja rasvaevälliset
luonnonlohet tulee vapauttaa. Suomi ei ole vieläkään
aloittanut istutettujen lohien rasvaeväleikkauksia. Näin
luonnon lohta ja istutettua lohta ei voi erottaa toisistaan, koska
molemmilla on rasvaevä. Tämän johdosta asetus sallii
kaikkien enintään 85 cm:n lohien ottamisen saaliiksi.
Itämeren lohijakauman (istutettu/luonnon lohi) tietäen ja
lohen vaelluskäyttäytymisen tuntien on valikoivan pyynnin
saalis pääosaltaan luonnon lohta.
Asetuksen
luonnon lohikannoille tuhoisien vaikutusten pienentämiseksi on
perustettu lohirahasto. Lohirahaston tarkoituksena on tehdä
ammattikalastajien kanssa sopimuksia, jolloin he
pidättäytyvät kalastamisesta varhennetulla ajalla ja
heille maksetaan arvioidun saaliin arvo rahana.
Me
tähänastisen lohipolitiikkamme varsinaiset
kärsijät eli Väylän varren ja Lapin asukkaat emme
ole ymmärtäneet tätä mahdollisuutta osallistua
vaikuttamiseen ja lohikantojen vahvistamiseen. Osallistumattomuutta
keräykseen selitetään kahdella tavalla; Eihän
niillä rahoilla ostettu viime kesänä rysiä
Tornionjokisuulta tai että valtion tulisi itse hoitaa
tällaiset maksut.
Sopimuksia ei
tehty Tornionjokisuulla, koska alueella kalastus kiinteillä
pyydyksillä on sallittu vasta 3.7 alkaen. Tornionjokisuun
eteläpuolella on Kemijoen terminaalialue, jolla ei toistaiseksi
ole voimassa mitään rajoituksia lohen kalastukseen.
Simojoen edustalla lohen kalastuksen kiinteillä pyydyksillä
saa aloittaa vasta 15.7 alkaen. Sopimukset tehtiin Simon kalastajien
kanssa, mutta lunastettavat rysäpaikat olivat ulompana ja
alueella josta Tornionjoen lohi kulkee. Kyseisten paikkojen
lohisaaliin arvioidaan olevan 80 % Tornionjoen lohta lopun ollessa
pääosin Kemijoen istutuslohta. Mikäli rahaa olisi
enemmän sopimuksia tehtäisiin koko rannikollamme.
Toiseen
väitteeseen on helppo vastata. Valtio on antanut
”epäonnistuneen” asetuksen kolmeksi vuodeksi ja ei
ymmärrettävästi voi ostaa antamaansa sopimusta ulos.
Näin ollen ainoa mahdollisuus on tehdä se luonnon
lohikannoista huolta kantavien kansalaisten ja yritysten toimesta.
Osallistuminen pienelläkin summalla on kannanotto valikoivan
pyynnin asetusta vastaan ja samalla varmistamme useamman lohen
pääsyn Väylään.
Lohirahaston
kansalaistoimikuntaan on saatu mukaan valtakunnan tason vaikuttajia
politiikan, elinkeinoelämän ja median aloilta. He ovat
tänä keväänä julkisesti vaatineet palaamista
merialueella vuosien 96 – 97 rauhoitusaikoihin. Jokainen
muistamme nuo vuodet jolloin heikkokin merivaelluksella oleva
lohikanta täytti Väylämme. Mikä olisikaan tilanne
jos vastaavien rauhoitusaikojen kudusta syntyvät lohet
pääsisivät viiden vuoden päästä
palaamaan samanlaisten rauhoitusaikojen avulla jokeen.
Tällöin myös koko Itämeren lohikanta vahvistuisi
ja ammattikalastajatkin saisivat merellä parempia saaliita
pienemmillä pyyntiponnistuksilla.
Lunastettavan
rysän sijainti on huono peruste osallistumattomuudelle.
Tällöinhän meidän on aivan turha vaatia paluuta
hyviksi todettuihin rauhoitusaikoihin, koska nehän koskettavat
Simojoelta etelään olevaa merialuetta eivätkä
Tornionjokisuuta. Jokainen Suomen rannikolla pyynnistä pois
oleva rysä suojelee Väylän lohta.Tornion-Muonionjoki
on edelleen Itämeren suurin luonnon lohen tuottaja. Vielä
ehtii osallistua keräykseen osoitteessa www.villilohi.fi ja
siten antamaan tukensa myös lohirahaston vaatimuksille
palaamisesta vuosien 96 – 97 rauhoitusaikoihin.
Luonnon lohen puolesta
Simo Pöyhtäri
Tornio-Muoniojokiseuran
puheenjohtaja
|
