sulje ikkuna


Tornion- Muoniojoen saalistilastoinnista, päätelmä kymmenvuotisen saalitilastoinnin pohjalta ( Reijo Kallunki)

Tornionjoen matkailukalastuksen kehittämisprojekti aloitti kalastuskaudella 1997 saalistilastoinnin Pellon Kalakerhon pitämänä. Saalistilastointi oli aloitettu jo vuotta aikaisemmin. Vuosi 1976 oli jo todella hyvä kalastusvuosi. Suuret matkailukalastajamäärät eivät vielä kansoittaneet jokivartta ja tilastointi oli silloin vielä puutteellista.

 Seuraavana vuonna palkatun työntekijän voimin tilastointia kehitettiin ja saatiin kymmenien saalistietopisteitten kautta tieto kattamaan koko jokivarren saaliista, Torniosta Lätäsenolle saakka.

 

 Sitten vuosi 1997 olikin tähänastisen 10-vuotisen saalishistorian parhain. Tilastoihimme kertyi yli 1800 lohta ja taimenia kuutisenkymmentä. Sittemmin saalis on huonontunut vuosi vuodelta. Pohjalukemat noteerattiin tällä vuosituhannella v. 2003. Saaliiksi saatiin vajaat 700 lohta ja puolitoista sataa taimenta.

 

Vuonna 2004 saalista tuli vielä 1256 lohta ja 156 taimenta.

Vuonna 2005 saalista saatiin 1163 lohta ja 151 taimenta.

Tänä vuonna 2006 tilastoihin kertyi vain 646 lohta ja 193 taimenta. Saatiin kymmeneen vuoteen huonoin saalis. Sitkeimmät kalastajat ovat olleet joella huonoista kalakeleistä huolimatta mutta todennet, että kalaa ei ole tullut jokeen edelliskesien malliin. 

 

Tätä ei selitetä mitenkään huonoilla kalastusolosuhteilla, eikä huonoilla poikasvuosilla, saatikka M-74 taudilla kokonaan. Saalistrendit noudattavat suoraan Ahvenanmaan ja Perämeren kalastuksen säätelyä, ts. kalastuksen aikaistamista. Näillä näkymillä on saalis vielä huonompi tulevana kesänä.

 

Mitä tämä merkitsee luonnonlohikannalle ylipäätänsä. Vanhat viisaat sanoivat, että siemenviljaan ei saa kajota. Nyt tässä toimitaan sitä vastoin. Joesta tätä siemenviljaa ei ole koskaan täällä pyydetty loppuun. Satavuotinen historia sen voi todistaa. Nykyaikainen ansapyynti tehokkaine apuvälinein merellä on luonnonlohen surma. Tänne jokeen nousseista lohista vieheillä saadaan tuskin 5 % enempää koko populaatiosta, nouskoon niitä tänne vaikka kuinka paljon tahansa. Joten jokipyynnillä nykyisillä välineillä ei luonnonlohikantoja tuhota.

 

Toiveikkaina odotettiin kalastusmatkailusta ykköstuotetta muuten uinuvaan matkailutarjontaan tänne Väylän varteen, mutta toisin kävi. Katkeria matkailuyrittäjiä löytyy koko jokivarresta, Torniosta Karesuvantoon saakka. Meitä jokivartisia ja suurta joukkoa kalastuksenharrastajia ympäri Suomea on kohdeltu tosi törkeästi päättäjien päättömillä kalastussäännöillä.

 

Jokivarren kuntien elinkeinoelämän kohentamisen lisäksi sopisi myös miettiä niitä inhimillisiä arvoja joita kalastus ja erityisesti lohen kalastus antaa. Moni kalastaja on suoraan sen todennut, olipa se lähtenyt sorvin, tietokonepäätteen tai neuvottelupöydän äärestä Lappiin kalalle. Nyt on loma pelastettu, saatiin lohi. Nyt on hyvä lähteä talvi töitä pakertamaan. Ensi kesänä tavataan. Näitä hyvänolon tuntoja ei mitata euroilla.  Vetoan näihin suuriin kalastajajoukkoihin, että tuokaa tekin mielipiteenne julki niillä foorumeilla joissa voitte vaikuttaa asian korjaamiseen. Yritetään yhdessä, että asiat saataisiin korjattua kymmenen vuotta sitten olleelle tasolle.

 

Loppuun liitän suoran lainauksen vuoden 1997 hyvien saalistietojen lopputoteamukseen mikä, ikävä kyllä, on pitänyt paikkansa.

”Kesän 1998 saalisnäkymiä voi varovasti arvioida siltä pohjalta, että jokeen on nousemassa ehkä hieman pienempi vuosiluokka, (varsinkin kun Ahvenanmaalaiset ja muut merikalastajat pääsevät rokottamaan lohiparvia huomattavasti enemmän, kuin kahtena viime vuotena). Toisaalta vuoden 1991 hyvästä vuosiluokasta palaa vielä useita lohimammoja ja tosi kojamoita jokeen varsinaisina suurlohina. Joten odotettavissa on, että Tornion-Muonionjoesta nostetaan ehkä, jopa useita kymmeniä yli 20 kiloisia lohijättiläisiä”.

 

Näin hyvin ei kuitenkaan käynyt, mutta saatiin kuitenkin 5 yli 20-kiloista kojamoa. Tämän kesän suurin vieheellä saatu lohi painoi 18,1 kiloa ja olisi sijoittunut vuoden 1998 tilastossa nipin napin 20-kymmenen suurimman joukkoon.

 

Kokonais-saalismäärä v. 2003

 

Lohia

 

696

kpl

Taimenia

 

145

kpl

Lohia

 

kg

Taimenia

 

kg

Lohien keskipaino

6,9

kg

Taimenien keskipaino

2,8

kg

 

 

 

 

Kokonais-saalismäärä:

841

kpl

 

 

 

 

Kokonais-saalispaino:

5 187,5

kg

 

Kokonaistilasto:

v.2004

 

Lohia

 

 

1256

kpl

Taimenia

 

 

156

kpl

Lohia

 

 

8 979,3

kg

Taimenia

 

 

400,2

kg

Lohien keskipaino

 

7,1

kg

Taimenien keskipaino

2,6

kg

 

 

 

 

 

Kokonais-saalismäärä:

1412

kpl

 

 

 

 

 

Kokonais-saalispaino:

9 379,6

kg

 

Kokonaistilasto:

v.2005

 

Lohia

 

 

1158

kpl

Taimenia

 

 

144

kpl

Lohia

 

 

8 419,7

kg

Taimenia

 

 

389,6

kg

Lohien keskipaino

 

7,3

kg

Taimenien keskipaino

2,7

kg

 

 

 

 

 

Kokonais-saalismäärä:

1302

kpl

 

 

 

 

 

Kokonais-saalispaino:

8 809,3

kg

 

Kokonaistilasto:

v.2006

 

Lohia

 

 

646

kpl

Taimenia

 

 

193

kpl

Lohia

 

 

5192,8

kg

Taimenia

 

 

473,2

kg

Lohien keskipaino

 

8,0

kg

Taimenien keskipaino

2,5

kg

 

 

 

 

 

Kokonais-saalismäärä:

839

kpl

 

 

 

 

 

Kokonais-saalispaino:

5 666,0

kg

 

Pellon Kalakerhosta, hallituksen jäsen ja saalistilastoija

Pellossa 21.8.2006

Reijo Kallunki

 

sulje ikkuna