|
LOHIASETUKSESSA HYVÄÄKIN
Uusi lohiasetus on saanut
sekä Lapissa että merialueella jyrkkää
arvostelua. Se on ymmärrettävää, koska se syntyi
tiukkojen neuvottelujen jälkeen kompromissina. Ja silloinhan
kukaan ei voi olla kovin tyytyväinen lopputulokseen. Useimmat
ovat tuoneet julkisuuteen vain ne asiat, joita emme saaneet läpi.
Tasapuolisuuden vuoksi pitää kuitenkin tuoda esiin
myös ne lohennousun kannalta tärkeät asiat, joissa
meitä lappilaisia kuultiin ja tultiin vastaan.
Ensinnäkin neuvottelujen
tuloksena täydellinen rauhoitusaika merellä pitenee
lausunnolla olleeseen asetukseen ja viime vuoteen verrattuna
kahdeksalla vuorokaudella. Se muodostuu siten, että yleistä
rauhoitusaikaa merialueilla ja rannikolla pidennettiin yhdellä
vuorokaudella. Sen lisäksi ammattikalastajille sallittua kahden
viikon varhennettua pyyntiä kahdella isorysällä
leikattiin yhdellä viikolla. Viime vuoteen verrattuna uusi on
myös määräys, että rauhoitusajan
päätyttyäkin ammattikalastajille on sallittu kolmen
ensimmäisen viikon aikana enintään viisi ja sen
jälkeen enintään kahdeksan isorysää.
Aiempina vuosina Lapissa
ankaraa arvostelua aiheuttanut rannikkoalueiden harrastus- ja vapaa-ajankalastajien
isorysäpyynti on nyt korjattu. Uusi asetus kieltää
heiltä yleisrauhoitusajan päätyttyäkin
isorysäpyynnin kokonaan kahden viikon ajaksi. Sen jälkeenkin
he saavat kalastaa vain yhdellä isorysällä. Simojoen
suualueella rauhoitusaika säilyy ennallaan eli heinäkuun
15. päivään saakka. Vastaavasti Kemijoen edustan
terminaalialueella saa lohenkalastuksen aloittaa vasta 11.
kesäkuuta. Aiemmin siellä ei ollut minkäänlaisia rajoituksia.
Tiukennetut rajoitukset
merellä ja rannikolla leikkaavat selvästi
pyyntivälineiden määrää ja - aikoja.
EU-maista saatujen tietojen mukaan ajoverkkokalastuskielto vuoden
2008 alusta on tiputtanut saalismäärät noin puoleen.
Kesä kuitenkin vasta näyttää, millaisia
vaikutuksia uusilla aika- ja pyydysrajoituksilla on lohennousulle.
Siksi asiaa on sovittu arvioitavan kuluvan vuoden tutkimustiedon
perusteella ensi talvena.
Lapissa eniten
ärtymystä on herättänyt Ahvenanmeren ja
Saaristomeren alueen poistaminen kieltovyöhykkeistä. Se
sisältyi jo lausuntokierrokselle lähteneeseen
asetusluonnokseen, mutta lausunnoissa siihen ei juurikaan kiinnitetty
huomiota. Kapinalippu Lapissa nostettiin liian myöhään
eli vasta sitten kun kompromissista oli poliittisesti jo sovittu.
Itse kysyin ainakin kahdessa
neuvottelussa ministeri Anttilan läsnä ollessa
virkamiehiltä, miksi se on poistettu ja mitä merkitystä
sillä on lohenkalastukseen. Vastaus oli, että sillä
ei ole minkäänlaista merkitystä, koska siellä ei
ole rysäpaikkoja ja Ahvenanmaa päättää
alueellaan itse kalastuksesta. Aiemmin se on ollut kieltoalueena,
koska siellä on kalastettu ajoverkoilla. Jos muuta ilmenee, se
palautetaan kieltoalueeksi.
Hallitus tulee seuraamaan
tarkasti hallitusohjelman mukaisten tavoitteiden toteutumista.
Mikäli luonnonlohikantojen tila ei odotetulla tavalla vahvistu,
on lisätoimenpiteitä luvassa. Kokonaisuus huomioiden on
kohtuullista todeta, että ministeri Anttila kuuli lappilaisia ja
tuli vastaan selvästi yli puolenvälin. Onko se vielä
riittävä, sen aika näyttää.
Hannes Manninen
Kirjoittaja on Keskustan
kansanedustaja Lapista sekä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja. |