tornionjoki.fi | arkisto

paluu tornionjoki.fi sivuille

Maaherra Hannele Pokka
Pohjoinen Perhokalastuspalaveri Pudasjärvellä
lauantaina 3.2.2007 klo 11.00

Vaelluskalalaki

Tuoreimpien saalistilastojen mukaan Itämeren lohisaalis putosi viime kalastuskaudella kolmanneksen verrattuna edelliseen kesään. Tornionjoella saaliit laskivat puoleen edellisvuodesta. Lohen väheneminen näkyy myös saaliskiintiössä. Missään Itämeren maassa lohikiintiötä ei saatu kalastettua täyteen.

Itämereen laskevat luonnontilaiset joet kuten Tornionjoki tuottavat yhä runsaasti lohenpoikasia. Tutkijoiden mukaan poikaset eivät kuitenkaan selviä meressä, vaan niitä kuolee runsaasti syönnösvaelluksella Itämeren pääaltaalla. Tästä johtuen aikuisten lohien määrä on ollut jatkuvassa laskussa.

Kun tähän lisätään, että istutettujen lohenpoikasten selviytyminen meressä on ollut monin verroin heikompaa kuin luonnonlohen poikasten, voidaan vain todeta, että mittavista poikasistutuksista ei ole saatu tavoiteltua vahvistusta Itämeren lohisaaliisiin.

Jo usean vuoden ajan suurin osa Itämerestä pyydetystä lohesta on ollut luonnonlohta, jonka määrä koko ajan laskee.

Tutkijoilta ei ole saatu vastausta siihen, mistä lohen väheneminen johtuu. Se kuitenkin tiedetään, että ihminen voi vaikuttaa kalakantoihin kalastuksen rajoituksilla.

Suomen virallinen lohipolitiikka ei ole ottanut huomioon Itämeren lohitilanteen merkittävää huononemista. Tuntuu myös siltä, että Suomessa kalastuksesta päättävät viranomaiset eivät juuri seuraa muualla maailmassa käytyä keskustelua luonnonlohen tilasta ja tulevaisuudesta.

Siten lienee jäänyt huomaamatta, että Norja on tehostamassa uudella lainsäädännöllä omien lohijokiensa käyttöä matkailukalastukseen säätämällä lisää rajoituksia vuonojen kalastukseen.

Koillis-Atlantilla lohen suojelemiseksi on tärkeiden lohijokien suualueet ja lohien syönnösalueet merestä rauhoitettu kalastukselta Suomen kanta on ollut kalastusrajoitusten purkaminen ja meripyynnin lisääminen aikaistamalla kalastuksen aloittamista niin, että entistä suurempi osa kutuvaelluksella olevista emokaloista on pyynnin kohteena.

Ellei uusia linjauksia tehdä, lohen kalastaminen meressä aikaistuu taas ensi kesänä. Voidaan perustellusti sanoa, että Itämeren lohen meripyynnissä syödään nyt pääomaa, emokaloja, joista nykyistä huomattavasti suuremman määrän pitäisi päästä nousemaan kutujokiinsa.

Kun metsäriista kuten kanalinnut tai hirvet alkavat vähetä, riistakantoja pyritään suojelemaan rauhoituksilla. Rauhoituspäätökset ovat tuttuja asioita metsästäville suomalaisille.

Metsästäjälle on selvää, että vasan kanssa liikkuvan naarashirven ampuminen ei ole luvallista metsästystä. Sen sijaan emolohen häviäminen merestä ei herätä suurempaa huolta.

Puolen Suomen vapaa-ajankalastajien järjestöjen sekä Lapin ja Kainuun maakuntien lohiadressiin on kertynyt jo yli 17 000 nimeä. Lohiadressin allekirjoittajat vaativat Suomen hallitusta lopettamaan tempoileva lohipolitiikkansa, palauttamaan vuosien 1996-97 lohen meripyynnin aikarajoitukset Itämerellä sekä turvaamaan lohi- ja taimenkantojen tulevaisuus erityisellä vaelluskalalailla.

Yhtenä lohiadressiin allekirjoittajista voisin sanoa, että totta joka sana, mitä adressin alkutekstit kirjoittaneet vapaa-ajankalastajat sanovat viime vuosien lohipolitiikasta. Se on ollut todella sekava.

Hallitukset ovat vaihtuneet ja niiden mukana kulloinenkin lohipolitiikka. Kun tähän lisää Tornionjoen uudesta kalastussäännöstä käydyn väännön, josta ei ole saatu vielä ratkaisua, tulee tässä kerrottua Suomen lohipolitiikan koko luonnonlohen kannalta surullinen kuva.

Vaelluskalalain aikaansaaminen on tärkeä asia. Tällä tavoin saataisiin arvokkaalle luonnonvaralle, Itämeren villilohelle ja taimenelle lain suoja.

Tulevan hallituksen ohjelmaan olisi otettava maininta, että hallitus antaa eduskunnalle ehdotuksen vaelluskalalaiksi, jonka valmistelu aloitetaan välittömästi uuden hallituksen aloitettua työnsä.

paluu tornionjoki.fi sivuille