|
TORNION-MUONIONJOEN
TILANNE
10 vuotta sitten saimme
Väylän varressa kokea ihmeen. Lohta nousi jokeen ennen
näkemätön määrä. Tätä
ihmettä kesti kolme vuotta. Tämä kokemamme lohennousu
ei ollut tilastollisesti ennustettavissa. 96 ja 97 vuosien nousukalat
olivat perua vuosien 90-91 kudusta. Tuolloin kalaa nousi jokeen
normaali määrä (kuva
1) ja tämän kudun seurauksena vuosina 94 –95
merivaellukselle lähti 150 000 – 200 000 vaelluspoikasta (kuva
2), jotka noisivat jokeen vuosina 96-97.
1996 Lipposen hallitus
tiukensi meripyyntiä kahdeksi vuodeksi ja tämän on
todettu aikaan saaneen nuo hyvät vuodet. Asia ei ole aivan
näin yksinkertainen, sillä vuosina 96 ja 97 oli
lohenkalastus kielletty Tornionjokisuulla. Tämä on
ratkaisevasti auttanut lohen pääsyä jokeen.
Lisäksi 96 ja 97 lohi lähti mereltä kohti jokea
normaalia aikaisemmin (kuva 3).
Erityisesti 97 lohennousu on ollut aikaisin koko 25 vuoden
seurantajakson aikana.
Miksi nämä vuodet
eivät ole toistuneet vaikka vaelluspoikasia lähti
merivaellukselle samanlaiset määrät koko 90 luvun
lopun ajan? Suomen ammattikalastus merellä on perustunut
täysin istutetun lohen kalastamiseen. 80- ja 90 luvun
alkupuolella oli luonnonlohen osuus Itämeressä 20 %:n
luokkaa. Nyt se on 70 %:n luokkaa ja luonnonlohesta 2/3 on Tornion-
ja Kalixjoen lohta. Istutetun lohen poikaskuolleisuus on noussut
dramaattisesti. Toki luonnonpoikastenkin kuolleisuus meressä on
kasvanut mutta ei niin jyrkästi kuin istutetuilla poikasilla (kuva
4).
Nykyisin Väylä
tuottaa vuosittain 600 000 smolttia Itämerelle kasvamaan. Kun
verrataan 96 – 97 vuosiin niin nelinkertaisella
poikastuotannolla ei saada lohta jokeen kuin puolet siitä
mitä hyvinä vuosina (kuva
5). En usko, että lohen osalta asia olisi niin, että
mitä enemmän joki tuottaa mereen kasvamaan potentiaalisia
nousijoita sitä vähemmän jokeen voi nousta kalaa?
Väylä on
potentiaalinen kalastusmatkailukohde kunhan itse pääasia
saadaan jokeen vain nousemaan (kuva
6). Meillä on talvimatkailun ansiosta infrastruktuuri
valmiina On maantiet ja rautatiet molemmin puolin jokea, 7
lentokenttää 100 km:n etäisyydellä joesta,
hotellit ja mökkikylät valmiina. Pelkästään
Levin ja Ylläksen alueella on majoituspaikkoja enemmän kuin
jokivarteen on koskaan kerralla tulossa kalastajia. Vain yksi puuttuu
ja sen myötä kaikki – lohi.
Nykyinen meno ei ole
kansantaloudellisesti järkevää. Yhden istutetun
saaliskilon istutuskustannukset kun ovat 10 – 15 euroa eli 10
kg:n lohella 100 – 150 euroa. Vuonna 2004 mereen tehtyjen
lohenpoikasistutusten kustannukset olivat kolminkertaiset
ammattikalastuksen lohisaaliin arvoon nähden ja vuonna 2005 yli
kaksinkertaiset. Lisäksi tulee vielä muita kustannuksia eri
tukien muodossa. Ammattikalastusta ei tarvitse lopettaa jos vain
lohikannat saadaan vahvistumaan. Toisaalta kalastajienkin kannalta
olisi parasta, jos lohenkalastus sallittaisiin vain niille joiden
toimeentulo on siitä todella riippuvainen. Jos lohenpyynti ja
ennen kaikkea myynti kiellettäisiin ja sallittaisiin vain
erityisluvalla pienelle joukolle kalastajia voitaisiin sen
pyyntiä mahdollisesti harjoittaa pidemmän ajan jolloin
saalisvarmuus kasvaisi. Nyt on ongelmana liian voimakas pyynti
lyhyenä ajanjaksona jolloin lohesta saatava hintakin romahtaa.
Ja vielä kun tiedetään lohen nousun ajalliset
vaihtelut ei kalastajakaan voi keväällä
tietää saako tulevana kesänä lohta.
Ehkä helpompi ratkaisu
olisi vähentää istutukset puoleen ja korvataan
sillä rahalla tilapäisesti lohi rantaan kalastajille.
Samalla kolminkertaistetaan Tornionjoen tuotto (mikä ei ole edes
utopiaa) ja tämän seurauksena Itämereren
lohimäärä kasvaisi 35 % ja tämä vain
suomalaisten ja Väylän toimin. Jos sama tehdään
kaikkien istutuksia tekevien maiden osalta ja kaikkien jokien tuotto
kolminkertaistetaan kasvaisi Itämeren lohimäärä
yli kaksinkertaistuisi ja edelleen hoidettaisiin velvoite istutukset,
mutta muita istutuksia ei tehtäisi mereen. Entä jos
velvoiteistutukset tehtäisiinkiin jokiin ja rakennettaisiin
muutama kalatie. Tämähän vastaisi
kutuvaltioperiaatetta, jonka EU-parlamentin ulkoasiainvaliokunta oli
ottanut mukaan Pohjoisen ulottuvuuden Itämeristrategiaan.
Mikä olisi tällöin vaikutus? Näistä
visioista ehkä kuulemme vielä tänään lisää.
Simo Pöyhtäri |
