|
Ministeri
Korkeaoja kirjoitti 13.4 Pohjolan Sanomissa rajajokisopumusta ja
kalastussääntöä puoltavan artikkelin. Olen
täysin samaa mieltä tavoitteista ja ne löytyvät
myös hallituksen esityksen (HE) perusteluista. Ylväät
tavoitteet ja perustelut eivät vain toteudu itse kalas-tussäännössä.
Ongelmaksi muodostuu että puhutaan vain luonnonlohen
kalastusrajoituksista ja kielloista joiden avulla luonnonlohelle
annetaan mahdollisuus nousta kotijokeensa. Onko luonnonlohen
suojelemista esimerkiksi vapauttaa rasvaeväleikatun kalan pyynti
täysin. Viimeisissä neuvotteluissa on
kalastussääntöön päässyt lipsahtamaan
koko säännön romuttava lause.
Kalastussääntöehdotuksen 7 §
käsittää kalastus- ja rauhoitusajat. 7 §:n 2
momentti kuuluu seuraavasti: "Rasvaevän poistolla merkityn
lohen ja taimenen kalastus on sallittu tämän
pykälän estämättä."
Kalastussäännön 4 § määrittää
sallitut pyydykset lohen kalastamiseen: "kiinteä pyydys
merialueella, liikkuva rihmapyydys joessa, vapa ja viehe.
Ministeriö siis sallisi näiden pyyntitapojen
käytön ympäri vuoden rasvaeväleikatun lohen pyyntiin.
Ongelma tulee
siinä, että istutuskalaa jokisuun merialueelta löytyy
mutta ei rasvaeväleikattua kalaa. Jotta istutuskalan voi
varmuudella erottaa luonnonlohesta täytyy istutuspoikanen
merkitä. Tornio-Muoniojokeen istutetut lohenpoikaset on merkitty
leikkaamalla rasvaevä pois. Istutukset jokeen on kuitenkin
lopetettu vuonna 2002. Kolmen vuoden kuluttua ei ole Torniojoen
rasvaeväleikattua lohta lainkaan.
Torniojokisuun
merialueen lohet muodostuvat Tornio- ja Kalixjokeen nousevista
luonnonlohista sekä Kemi- Ii- ja Oulujoen edustalle istutetuista
lohista, jotka käyvät jokisuulla mutta eivät nouse
itse jokeen. Näiltä istutetuilta lohilta ei kuitenkaan
leikata rasvaevää pois, joten niitä ei voi erottaa
luonnonlohesta. Luonnonlohen osuus alueella 50 - 80 % riippuen
mittauspaikasta ja ajankohdasta.
Viime
kesänä Torniojoessa oli rasvaeväleikatun kalan osuus 5
%, tulevana kesänä sen ennustetaan olevan 2 - 3%, sitä
seuraavana 1% ja lopulta täysi nolla. Torniojoen lohikanta on
hieman vahvempi kuin Kalixjoen. Nämä kaikki
yhdistämällä on viime kesänä Torniojoen
merialueella ollut rasvaeväleikattua lohta 1 % ja tulevana
kesänä ei niinkään paljoa. Kannattaako ns.
valikoivan pyynnin salliminen kun ei ole mitä pyytää.
Rajajokisopimuksesta
ja kalastussäännöstä pyydettiin lausunnot.
Lausuntojen antamisaika oli lyhyt ja määräaika oli
4.3.2005. Sopimus ja sääntö oli kuitenkin
allekirjoitettu Tukholmassa 22.12.2004, eikä lausunnoilla ollut
mitään merkitystä.
Vaikka 7 §
2 momentti poistettaisiin jää edelleen paljon ongelmia.
Nykyään kiinteiden pyydysten käyttäminen on
sallittua vain ammattikalastajille. Uusi sääntö tulee
sallimaan sen myös kaikille harrastelijoille. Lisäksi
kiinteillä pyydyksillä sallittaisiin muun kalan pyynti
lohen rauhoitusaikana eli samalla rysällä kalastetaan ensin
muuta kalaa ja kun lohenkalastus on sallittu jatketaan
lohenkalastamisella. Nyt muun kalan pyynti lohen rauhoitusaikana on
sallittu vain ns. pienrysillä. Jotta ammattikalastajat voivat
harjoittaa ammattiansa tulee ammattimaisten pyydysten
käyttäminen sallia vain heille.
Kalastussäännössä
on paljon muitakin virheellisyyksiä ja puutteita. MMM on ne
myöntänyt, koska nimellisen lausuntokierroksen jälkeen
on hallituksen esityksen perusteluja muutettu kahteen otteeseen.
Kalastussäännön pykäliä yritetään
muuttaa perustelujen kautta. Otetaan esimerkiksi 7 § 2 momentin
(rasvaevänleikattu kala) alkuperäinen perustelu:
"Toisen momentin mukaan kielto ei koske rasvaevän poistolla
merkittyjen lohien ja taimenten kalastusta. Menettelytapa merkitsee
rasvaevän leikkaamista viljellyiltä, istutetuilta kaloilta,
jolloin voidaan erottaa luonnonkudusta peräisin olevat lohet ja
taimenet viljellyistä kaloista. Tämä tukee
luonnonkantojen tilan säilyttämistä ja
parantamista." Ministeriöltä kysyttiin miten
tämä on mahdollista kun RKTL:n mukaan viime kesänä
joessa oli vain 5 % eväleikattua kalaa. Ministeriö
lisäsi HE:n perusteluun seuraavaa:
"Määräyksen tarkoituksena on sallia
rysäkalastuksessa sivusaaliina saadun rasvaeväleikatun
lohen ja taimenen saaliiksi ottaminen silloin, kun luonnon lohen ja
taimenen kalastus on kielletty. Rasvaeväleikattua lohta ja
taimenta ei juurikaan esiinny jokialueella. Toisen momentin
määräyksen ei näin ollen ole tarkoitettu koskevan
jokialuetta. Tarkoituksena ei ole luoda mahdollisuutta, jolla luonnon
lohen ja taimenen rauhoitusaikoja voitaisiin kiertää."
Koska nyt otettiin käyttöön ns. valikoivan pyynnin
termi muutettiin myös 4 §:n määritelmää
seuraavasti: "Sopimusneuvotteluissa on pidetty
lähtökohtana sitä, että kiinteän pyydyksen
tulee olla rakenteeltaan sellainen, että lohi ja taimen voidaan
vapauttaa pyydyksestä elävänä ja vahingoittumattomana."
Aikaisemminhan
todettiin meressä olevan suhteessa vähemmän
rasvaeväleikattua lohta kuin joessa. Todennäköisesti
HE:n perusteluiden seuraavassa versiossa tullaan
kieltämään rasvaeväleikatun kalan pyynti meressäkin.
Vaikka kaikki
HE:n perustelujen muutokset saisivat lainvoiman, mitä
epäilen, tulee sääntöön
jäämään virheitä joita ei yksinkertaisesti
voida korjata selittelyillä. Nämä virheet tekevät
valvonnan suorittamisen mahdottomaksi. Ministeriö on sanonut
ruotsalaisten olevan valmiita tekemään
samansisältöiset muutokset omiin perusteluihinsa.
Silloinhan meillä on hyvät lähtökohdat aloittaa
uudet neuvottelut nyt tehtyjen HE:n perustelujen muutosten pohjalta.
Nyt esitetty
kalastussääntö tulee tuhoamaan Tornio-Muoniojoen
lohikannan. Säännössä on liian paljon
porsaanreikiä joilla kielto- ja rajoitusaikoja voidaan
kiertää. Rajajokisopimusta ja
kalastussääntöä ei missään nimessä
tule tällaisenaan hyväksyä. Uusi sääntö
on tarpeen mutta sen tulee olla selkeä, mahdollistaa valvonta ja
suojella kalakantoja.
Simo Pöyhtäri
Tornio-muoniojokiseuran
puheenjohtaja
|
