|
Tornio-Muoniojoen
kalastusalueen merellinen osa tulee pienenemään. Ruotsin
puoleinen osa tulee pienenemään huomattavasti. Nykyisin
merialueella saa kalastamisen kiinteillä pyydyksillä
aloittaa 6.7 alkaen. Uudessa kalastussäännössä
kiinteillä pyydyksillä saisi merialueella kalastaa lohta ja
taimenta 3.7 alkaen, mutta muuta kalaa saa samoilla pyydyksillä
kalastaa koko vuoden. Tämä on kalastajan kannalta
kätevää, kun samalla pyydyksellä kalastaa ensin
muuta kalaa ja sitten lohta, kun sen pyynnin aika tulee. Lisäksi
nyt kiinteillä pyydyksillä kalastaminen tullaan
vapauttamaan kaikkien harrastukseksi, kun se nykyisin on vain
ammattikalastajien etuoikeus. Tämä tulee vaikeuttamaan
ammattikalastajien leivän hankkimista, kun harrastelijat
polkevat muutenkin alhaiset hinnat vielä alemmaksi
Tämä
ei ministeriön mielestä vielä riittänyt
lohenluonnonkantojen suojelemiseksi. Jotta luonnonlohi- ja
taimenkannat varmasti "säilyvät" ja
pääsevät jokeen sukuuaan jatkamaan, on kalastus- ja
rauhoitusaikoja koskevaan pykälään laitettu
seuraavasti: "Rasvaevän poistolla merkityn lohen ja
taimenen kalastus on sallittu tämän pykälän
estämättä." Tämä tarkoittaa
kalastamista kiinteillä pyydyksillä merialueella,
liikkuvalla rihmapyydyksellä joessa sekä kalastamista
vavalla ja vieheellä ilman mitään rauhoitusaikoja.
Mikä
tässä on tarkoituksena, kun sallitaan lohen ja taimenen
pyynti rajoituksetta. Toki laki edellyttää luonnonkalojen
vapauttamisen, mutta uskoo ken haluaa. Ensi kesälle jokeen
nousevan rasvaeväleikatun lohen määräksi on
arvioitu 2 - 3 %, merialueella se on kappaleina sama kuin joessa.
Suhteellinen osuus vain pienenee 1 %:iin, kun merialueen
kalamäärään lisätään Kalixjoen
luonnonlohet ja Kemijoen istutuskalat, joita ei voi erottaa
luonnonlohesta, koska rasvaevää ei ole leikattu pois.
Viimeiset istutukset jokeen on tehty vuonna 2002 ja kolmen vuoden
kuluttua ei joessa, eikä jokisuun merialueella ole
rasvaeväleikattua lohta.
MMM kuitenkin
puhuu valvonnan tehostamisesta merialueella. Tämä
sääntö vaatisi jokaiselle rysälle
ympärivuorokautisen valvonnan, jotta luonnonlohet vapautetaan
muun kalan pyynnin ja rasvaeväleikatun kalan pyynnin yhteydessä.
Jos
rasvaeväleikattu lohi, joka kuitenkin piti Tornio-Muoniojoen
lohikannan hengissä vuosikymmenet, on uhkana luonnonlohelle,
niin onko mitään järkeä tulevana kesänä
vapauttaa sadasta lohesta 99 ja seuraavana kesänä
kahdestasadasta lohesta 199 kpl. Miten käy luonnonlohelle kun se
riittävän monta kertaa vapautetaan? Samoin kuin jos
sitä ei vapauteta ensimmäistäkään kertaa.
Ministeriö
on sanonut, että liikkuvilla rihmapyydyksillä (ml. trooli)
ei saa kalastaa merialueella. Tämä on totta lohen ja
taimenen kalastamisen osalta (4 § 1 mom. 2 kohta). Muun kalan
pyytämiseen liikkuvaa rihmapyydystä ei muistettu rajata
jokeen (4 § 2 mom 2 kohta) eli se on sallittu sekä
meressä, että joessa. Samoin on nuotan suhteen muun kalan
pyynnissä (4 § 2 mom. 5 kohta).
Merialueen
valvonta tulee olemaan mahdotonta. Tämä lienee ollut
ministeriön tavoitteena luonnonkantoja suojellessaan, koska
eihän tällaista sääntöä muuten oltaisi
viemässä eduskuntaan.
Simo Pöyhtäri |
