|
Seuraavassa
hieman taustoja rasvaeväleikatun kalan problematiikkaan
varsinkin Torniojoelle. Tämän hetken muoti-ilmiö on
ns. valikoiva pyynti, jossa saaliiksi otetaan istutuskala ja luonnon
kala vapautetaan. Tässä en käsittele sitä miten
vapautetun kalan käy, saati silloin, jos se vapautetaan useamman
kerran. Viime keväänä annettu lohiasetus, jolla
aikaistetaan rannikolla tapahtuvaa lohenpyyntiä, perustui
tähän valikoivaan pyyntiin. Nyt tämä
muoti-ilmiö on myös otettu Torniojoen kalastussääntöehdotukseen.
Jotta
istutuskalan voi tunnistaa, täytyy se merkitä.
Merkintätapana lohelle käytetään
rasvaeväleikkausta, jolloin kalanpoikaselta poistetaan
rasvaevä eikä se enää uudelleen kasva. Toki
muitakin merkitsemistapoja on, mutta rasvaeväleikkausta
käytetään massamerkinnöissä. Niinpä
joudumme puhumaan yleisesti istutuskalasta sekä erikseen
rasvaeväleikatusta kalasta, joka on vain osa istutuskalan määrästä.
RKTL on tehnyt
viimeiset istutukset Tornio-Muoniojokeen vuonna 2002.
Tornio-Muoniojokeen istutetut lohenpoikaset ovat olleet
rasvaeväleikattuja. Viimeiset istutetut (eväleikatut)
lohenpoikaset lähtevät merivaellukselle tänä
keväänä palaten seuraavan 2 - 3 vuoden aikana takaisin
jokeen. Torniojoen eväleikatun kalan osuus oli 4 vuotta sitten
20 %, viime vuonna 5 % ja tänä vuonna sen on arvioitu
olevan 2 - 3 %. Vuonna 2009 sitä ei ole lainkaan.
Tornionjoen
suun merialueella (Tornionjoen kalastusalue, jota
sääntökin tulee koskettamaan) on luonnon kalan osuus
50 - 80 %, riippuen mittauspaikasta ja ajankohdasta.
Lähempänä jokisuuta luonnonkalan osuus on suurempi ja
alueen itäosassa istutuskalan osuus suurempi, johtuen Kemijoen
velvoiteistutetusta lohesta. Luonnonkala jakautuu Tornio- ja
Kalixjoen kesken siten, että Torniojoen kalan osuus on hieman
suurempi. Tarkkaa lukua ei ole mutta jokien lohikannan vahvuuden
perusteella sen voidaan arvioida jakautuvan Torniojoki 60 % ja
Kalixjoki 40 %. Loppu 20 - 50 % merialueen
kokonaismäärästä on siis istutuskalaa, joka on
lähes täysin Kemijoen lohta. Vähäinen osa on
Oulu-, Ii- ja Luleåjoen istutettua lohta. Ii- ja Oulujoen lohen
käymistä Tornionjokisuulla ei voi täysin sulkea pois,
koska molempien jokien carlingmerkit on saatu Tornionjokisuulta.
Hyvin harvoin ne sinne kuitenkin eksyvät. Luleåjoen lohen
käymistä pidetään erittäin harvinaisena
johtuen sen vaellusreitistä.
Kemi-, Ii-,
Oulu- ja Luleåjoen istutettua kalaa ei ole eväleikattu.
Tänä keväänä Luleåjoen istukkaat
aiotaan eväleikkata. Luleåjoen lohi eksyy todella harvoin
Tornionjokisuulle. Tänä keväänä
Luleåjokeen istutettavat eväleikatut lohet ovat
pyyntikokoisia 2 - 3 vuoden päästä, mutta eivät
silloinkaan Tornionjokisuulla. Luleåjoen, kuten muidenkin
sitä alempana olevien Ruotsin jokien, lohet vaeltavat ensin
Suomen rannikkoa, mutta Merenkurkussa (Vaasa - Kokkola
välillä) oikaisevat Perämeren poikki Ruotsin
rannikolle jatkaen pitkin Ruotsin rannikkoa kohti omaa kotijokeaan.
Nyt esillä
olevassa HE:n perusteluihin lisättiin jälkikäteen 7
§:n 2 momentin osalle seuraavaa; " Määräyksen
tarkoituksena on sallia rysäkalastuksessa sivusaaliina saadun
rasvaeväleikatun lohen ja taimenen saaliiksi ottaminen silloin,
kun luonnon lohen ja taimenen kalastus on kielletty.
Rasvaeväleikattua lohta ja taimenta ei juurikaan esiinny
jokialueella. Toisen momentin määräyksen ei näin
ollen ole tarkoitettu koskevan jokialuetta. Tarkoituksena ei ole
luoda mahdollisuutta, jolla luonnon lohen ja taimenen rauhoitusaikoja
voitaisiin kiertää."
Kun kaikki
aikaisemmin kirjoittamani faktat kootaan yhteen tulisi HE:n
perustelujen lisäys kääntää päinvastoin.
Todistan sen matemaattisesti.
- Otetaan
Torniojoen merialueen istutuskalan (ei eväleikattu) osuudeksi
keskiarvo 35 % (20 - 50%)
- Loppu 65 %
on luonnonlohta jakautuen Torniojoelle 39 % ja Kalixjoelle 26 % (kokonaismäärästä)
- Tulevana
kesänä ennustetaan Torniojoen kalasta olevan
eväleikattua 2 - 3 % eli keskiarvo olisi 2,5 %
Kun haluamme
tietää Torniojoen merialueen eväleikatun (istutus
voidaan todeta) kalan osuus, lasketaan esimerkkiä
hyväksikäyttäen seuraavasti: Koko kalakanta on tuhat
kalaa jolloin Torniojoen kalaa on 390 kpl, josta istutettuja on 9,7
kappaletta. Lopputuloksena todettakoon, että Torniojoen suulla
istutetun kalan osuus on 35 %, mutta eväleikatun kalan osuus
alle 1 %. Joessa eväleikattua kalaa on tulevana kesänä
150 % enemmän (2,5 kertainen määrä) merialueeseen verrattuna.
Tämä
laskelma on tehty tulevalle kesälle. Seuraavana vuonna se on
vielä pienempi ja kolmen vuoden jälkeen ei eväleikattua
kalaa ole joessa eikä meressä. Toki istutuskalaa
merestä löytyy, mutta eväleikkauksen puuttuessa se on
rinnastettava valikoivassa pyynnissä luonnonloheen.
Maa- ja
metsätalousministeriön mukaan Ruotsin puolelta oli tullut
tietoon suuria istutusmääriä, joihin vedoten
kalastussääntö tuotiin hallitukselle. Tämä
on totta, mutta ei muuta asiaa miksikään. Laitan alle
hieman vuosittaisia istutusmääriä.
-
Luleåjoki 500 000
- Kemijoki 612 000
- Iijoki 400 000
- Oulujoki n.
250 000
- Ruotsin
rannikolle 2 - 3 miljoonaa, mutta kaikki Luleåjoen alapuolelle.
Näistä on pari vuotta sitten eväleikattu 600 000 kpl.
Nämä kalat eivät kuitenkaan ole koskaan tulossa
Torniojoen edustalle (vrt. Merenkurkun ylitys).
Tämän
tiedon jälkeen viimekeväinen lohiasetus tuntuu todella
typerältä teolta. Suomen rannikolla ei Kokkolan
pohjoispuolella ole kuin Torniojoen rasvaeväleikattua lohta.
Onkohan asia ollut ministeriön tiedossa kun lohiasetuksen
valikoivassa pyynnissä sallitaan myös rasvaevällisten
alle 85 cm:n lohien ottaminen saaliiksi. Onneksi MMM ei huomannut
ottaa tätä pienten kalojen pyyntiä Torniojoen kalastussääntöön.
Simo Pöyhtäri |
