|
Galilein
numerossa 3/2005 oli laaja artikkeli Tornionjoesta ja sen lohesta.
Tässä tarkastelen hieman rajajokisopimuksen syntyvaiheita
ja sen nykyistä tilannetta.
Suomen ja
Ruotsin välinen rajajokisopimus neuvoteltiin
virkamiestyönä kuulematta asiantuntijoita ja paikallisia
ihmisiä. Lopputulos sai kovaa vastustusta etenkin
kalastussäännön osalta molemmissa valtioissa.
Kalastussäännössä on selviä virheitä ja
kummallisuuksia, jotka eivät suojele luonnon lohi- ja
taimenkantoja. Rajajokisopimusta ei ole uskallettu viedä
suunnitellusti Suomen eduskunnan ja Ruotsin valtiopäivien hyväksyttäväksi.
Nyt Ruotsi
tarjoaa yllätysmahdollisuutta neuvotellun sopimuksen
sisällön muuttamiseksi. Ruotsin Korkein oikeus on todennut
kalastussäännön perustuslain vastaiseksi. Ruotsin
kalastusasioista vastaavalla virastolla Fiskeriverketillä ei ole
toimivaltaa asioissa, joiden rikkomisesta saattaa seurata vankeutta.
Maatalousministeriön alainen Fiskeriverket vastaa
lähinnä Suomen TE-keskusta.
Rajajokisopimus
oli tarkoitus saattaa ensin Suomen eduskunnan
käsiteltäväksi (lue hyväksyttäväksi) ja
sen jälkeen Ruotsin valtiopäivien
hyväksyttäväksi. Maa- ja metsätalousministeri
Korkeaoja toi esityksen valtioneuvoston istuntoon 7.4.2005.
Ministerit Rajamäki ja Manninen ottivat asian pöydälle.
Erityisesti ministeri Rajamäen voimakas kannanotto SDP:n
nimissä lienee syynä, ettei rajajokisopimusta ole toista
kertaa tuotu valtioneuvostoon.
Asia lienee
ollut erityisen kiperä ministeri Korkeaojalle, koska huonosti
laadittu kalastussääntö kaikkine virheineen on
hänen alaistensa tekemä. Meille on kerrottu, että
"epäkohdat" ovat ruotsalaisten vaatimuksesta
sopimukseen kirjoitettu. Vastineeksi luonnonlohen kalastusaikoihin ei
ole puututtu, vaikka ruotsalaisilla olisi ollut halua aikaistaa
meripyyntiä. Tässä hävisimme kuusi nolla,
sillä lohenkalastusajat ovat ennallaan, mutta uutena asiana tuli
muun kalan pyynti samoilla rysillä ympäri vuoden.
Tämä vielä varmistettiin sallimalla
rasvaeväleikatun lohen ja taimenen kalastus kalastusajoista ja
-rajoituksista riippumatta. Käytännössä
rasvaeväleikattua kalaa ei edes enää ole. Viimeiset
istutukset rajajokeen on tehty 2002 ja viimeinenkin
rasvaeväleikattu lohi on jo merivaelluksella. Lisäksi
ammattikalastajien yksinoikeus lohi- ja isorysien pitämiseen
poistettiin. Tämä tulisi oleellisesti vaikeuttamaan
ammattikalastajien elinkeinon harjoittamista. Kun
"epäkohdista" kysyttiin Ruotsin puolelta, sieltä
vastattiin, että ne on otettu sopimukseen Suomen vaatimuksesta.
Sopimuksessa ja säännössä oleviin selviin
virheisiin ei sen sijaan ole syyllistä löytynyt. Eikä
taida löytyäkään, sillä eihän kukaan
taitamattomuuttaan tunnusta.
Ruotsalaiset
tarjoavat nyt loistavaa tilaisuutta korjata havaitut virheet.
Ymmärtääkö maa- ja metsätalousministeriö
(MMM) millainen mahdollisuus heille suodaan? Viime
keväänä havaittuja virheitä yritettiin korjata
hallituksen esityksen perusteluja muuttamalla, eli tavalla, joka ei
ole oikeudellisesti pitävä. Syyksi ilmoitettiin, ettei
allekirjoitetun sopimuksen pilkkuakaan voi muuttaa avaamatta
neuvotteluja uudelleen. Ruotsalaisten sanottiin tekevän
samansisältöisiä muutoksia perusteluihin. MMM oli
valmis tekemään monisivuisen (ehkä
sääntöäkin laajemman) ohjeen kalastajille, jotta
he tietäisivät miten mikäkin lain pykälä
pitäisi ymmärtää. Valvojille oltiin valmiita
antamaan koulutusta asiaa tietämättömien taholta. Nyt
ruotsalaiset pyytävät neuvottelujen avaamista uudelleen, ja
nämä kaikki virheellisyydet voitaisiin poistaa.
Minulle on
kerrottu ruotsalaisten haluavan neuvotella Fiskeriverketin
toimivaltaa koskevasta kohdasta.
Kalastussääntöesityksen mukaan Lapin TE-keskus ja
Fiskeriverket voisivat kalastussäännön
määräyksistä poiketen yhdessä sopia
sallittuja kalastusaikoja, sallittuja pyydyksiä tai pyydysten
määrää koskevista määräyksistä
ja antaa tarkentavia määräyksiä vuodeksi
kerrallaan. Tämä tulisi näin ollen poistumaan, koska
muutakaan tahoa päätösten tekemiseen ei Ruotsissa ole.
Rajajokikomission määräysvaltahan on todettu
laittomaksi, koska sen päätöksistä ei voi
nykyisen sopimuksen mukaisesti valittaa.
Mitkä
ovat sitten suomalaisten vaatimukset?
Kalastussääntöesityksen 7. §:n 2. momentin mukaan
kalastus- ja rauhoitusajat eivät koske rasvaeväleikattua
lohta ja taimenta. MMM on harkinnut 7. §:n 2. momentin
muuttamista siten, että rauhoitusaikana muun kalan kalastuksen
yhteydessä saadun rasvaeväleikatun lohen ja taimenen
saaliiksi ottaminen on sallittua. Suomalaisten uusi neuvottelutavoite
on siis sama kuin ei mitään. Edelleenkin muistutan,
että viimeinen rasvaeväleikattu lohi noussee jokeen vuonna 2008.
Näillä
neuvottelutavoitteilla tulee kalastussäännöstä
entistäkin huonompi. Rasvaeväleikatun lohen pyynti siis
kiellettäisiin joessa ainoastaan syysrauhoituksen aikana.
Merialueella sääntö pysyisi entisellään.
Lisäksi tarkempien määräysten antamisen
mahdollisuus poistettaneen ruotsalaisten vaatimuksesta.
Toivon
hartaasti MMM:n ymmärtävän käyttää nyt
annettavan mahdollisuuden.
Luonnon lohen puolesta,
Simo Pöyhtäri
Tornio-Muoniojokiseuran
puheenjohtaja |
