Simo Pöyhtärin juttua Väylältä ja Väylästä!

tornionjoki.fi

Näytetään viestit 1 - 10 uusimmasta vanhimpaan.

Aiemmat viestit

Päivämäärä: 09.03.2015 22:14
Otsikko: Kalakantojen vihollinen, luonnon riistäjä - minäkö?
Viesti:
Huomenna on vapaapäivä ja ajattelin tehdä kalaruokia. Isolla kattilalla keittoa ja rautukukkoa kevään vieraita varten. Kukkoraudut on sentään ylivuotisia pilkkirautuja, mutta keittoon laitetaan verkolla pyydettyä kalaa.

Tämä verkolla pyydetty kala on syynä tähän postaukseeni jota voi myös vuodatukseksi kutsua - ihan miten haluat.

Somekeskusteluja kun lukee niin minä olen yksi kalakantojen suurimmista vihollisista. Kalastanhan joka vuosi ensimmäisten jäiden tultua verkoilla siikaa ja muikkua. Nykyisin pitäisi kaikki kalat onkia vapavälineillä ja mielellään vielä antaa pusu ja päästää takaisin kasvamaan. Se kun on sitä kalakantojen vahvistamista, eettistä kalastusta ja mitä hienoja termejä tämä jengi toiminnalleen on lanseerannutkaan.
Mutta kun minä haluan elää luonnon mukana ja siihen kuuluu myös kalojen syöminen. Ei minulla töissä käyvänä ihmisenä yksinkertaisesti ole mahdollisuutta käydä onkimassa kaloja aina kun meillä kalaruokaa laitetaan. Ei siihen ole mahdollisuutta kenelläkään normaalisti töissä käyvällä. Tämä on joutilaiden haihattelua ja toiveajattelua. Epäilenpä heidän tyytyvän onkireissun sijaan valitsemaan kaupasta tonnikalapurkin. Meillä ei muuten tonnikalapurkkeja näy ja muutenkin syömämme kala on itse pyydettyä. Lajista riippuen joko vapavälineillä tai verkoilla. Jos minun olisi pakko kaupasta jotain kalaa ostaa niin se olisi kotimainen kirjolohi.

Syödään meillä lihaakin. Tosi harvoin se on muovirasiassa valmiiksi pilkottuna millaisena suurin osa suomalaisista lihan näkee. Lintukantojen heikon tilan vuoksi ei meillä ole syöty metsoa moneen vuoteen, kun en ole raaskinut vähiä kantoja verottaa. Koira kyllä niitä on joka syksy haukkunut ja pitää minua varmaan vanhana höppänänä kun en ole hyvistäkään haukuista saanut ammuttua. Hirviä sentään vielä riittää kaadettavaksi ja sitä meillä pääasiassa syödään. Lammas myös kuuluu meidän perheen ruokapöytään ja ne lihotetaan pihan perukoilla ja osin naapurin pusikkopalstalla joka kesä. Voit varmaankin jo arvata että lammaskaan ei tule muovirasiassa ja kelmulla peitettynä keittiön pöydälle. Ihan itse ne joka syksy teurastetaan, riiputetaan, pilkotaan ja pakastetaan. Sen verran pitää tunnustaa että ostan possun takaneljänneksen joka jouluksi. Pöntiön viljapossusta tulee kinkun lisäksi monta maittavaa ateriaa. Huomisen rautukukon liha tulee kyseisen possun kyljistä.

Kasvimaa on minulle nykyisin tärkeämpi kuin lohensoutu. Kasvimaasta kun saa talven perunat, porkkanat, sipulit, tillit yms. Periaatteena on että minkä voin itse kasvattaa niin sitä ei kaupasta osteta. Pihamaalle kuuluvat itseoikeutetusti mansikkamaa, mustaherukka- ja vadelmapensaat. Onhan näistä oma vaivansa, mutta tietääpä mitä suuhunsa pistää.

Kasvimaa tarvitsee myös ravinteita ja siksi meillä kompostoidaan. Pihalla on kaksi kuution kompostia joista aina toiseen kerätään ja toinen saa muhia ennen kasvimaalle päätymistä. Kuution kompostin kun pitää koko talven käynnissä niin siihen mahtuu kahden vuoden biojätteet. Meidän viiden hengen perhe pärjää 200 l roska-astialla reilusti kuukauden tyhjennysvälillä. Kompostin tarvitseman kuivikkeen saan leivinuunin lämmityspuita sahatessani ja siihen kaarnan palasia lisäämällä. Toistakymmentä vuotta on pärjätty toisten hylkäämillä hakkutähteillä ja maapuilla.

Metsä ja suot tarjoavat lihan lisäksi myös erinomaisia marjoja. Lähinnä kerään hillaa jos sitä tulee sekä mustikkaa ja pikkuisen puolukkaa ja karpaloita. Katajanmarja on meidän perheen käytetyin mauste ja sitähän on joinakin vuosina pensaat täynnä. Uutena kokeiluna on vihreän katajanmarjan käyttö mausteena ja hyvin on tähän asti toiminut. Sienestykseen olen aika laiska, mutta hyväkuntoiset tatit otan matkaan marjastus- ja metsästysreissuilla. Vitamiineissa luotan Muoniossa kasvaneeseen tyrniin jolla pysyy flunssa loitolla. Aamukahviin laitan aina suodatinpussin pohjalle rouhittua paikallista pakuria, jos se johonkin auttaisi - mene ja tiedä.

On minulla haaveitakin. Enemmän haluaisin käyttää luonnon mausteita ja kaikkea syötäväksi kelpaavaa. Seuraava etappi on kuusenkerkän hyödyntäminen ja nokkosetkin pitäisi etsiä ja ajallaan poimia.

Jos minusta joskus tulee eläkeläinen, niin haluaisin enemmän hyödyntää lähikalaa eli tuossa 150 m päässä olevaa pudasta. Olisi mukava ajan kanssa onkia/pilkkiä päivän ruoka-ahvenet ja talvella voisi Väylällä pitää madekoukkuja. Miksei sitä paljon kehuttua särkeäkin voisi koittaa ruoaksi laittaa. Verkkokalastuksesta en kuitenkaan aio luopua vaan tulen edelleenkin pyytämään siiat ja muikut verkoilla jos vain mikään ihmisen keksintö ei tule kalavesiäni pilaamaan.

Jos sinä nykyajan kalojen puolustaja jaksoit tänne asti lukea, niin ymmärrät varmaan kuinka pahalta minusta tuntuu lukea teidän yksipuolisia mielipiteitänne leimatessanne minut pahimmaksi ympäristörikolliseksi heti Talvivaaran jälkeen. Toki ymmärrän etteivät kaikki lähiönne kalanpuolustajat pysty samanlaiseen luonnon riistoon verkkokalastuksineen kuin minä, sillä teitä on aivan liikaa pienellä alueella. Ei meilläkään verkoilla kalastavia varsinkaan jään alta ole paljoa vaikka kalaisia järviä meillä on kuitenkin ihan riittävästi. Kääpiöityneistä muikku- ja siikakannoista kun tuskin olisi iloa teillekään.

Toki netissä saman mielisten keskuudessa meuhaaminen on varmaan kivaa. Varmaankin lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antaa rohkeutta toisten halveksimiseen. Kehottaisin kuitenkin tekemään jotain konkreettista hyviksi katsomienne asioiden eteen, sillä on siellä sellaisiakin. Visio, faktaperusta selville ja taktiikan ja strategian hiontaan. Niin minä, "Veikko Verkkokalastaja" tein 10 vuotta sitten lohipolitiikan saralla, mutta se on raskas tie kulkea jos tuloksia haluaa.

Luonnon lohen puolesta!

Simo

Päivämäärä: 04.10.2014 18:46
Otsikko: Lottovoittoja
Viesti:
Normaalin lauantain loton päävoittojen lisäksi on viime aikoina tullut muitakin voittoja. Suomessa on kesän ja syksyn aikana pelattu ministerilottoa. Vaelluskalakannat saivat tässä kotimaisessa ministerilotossa kesällä pienen täysosuman. Seuraava täysosuma samaisessa pelissä menikin jokiyhtiölle. Eurojackpotissa kaikkien aikojen päävoitto meni Espooseen ja samanlaisen osuman sai Haaparannan ryhmä Ruotsin ministerilotossa. Tämä Haaparannan porukan voitto tietää vain huonoa Tornionjoen lohelle ja sivuvaikutuksillaan huonoa myös muiden Ruotsin jokien lohikannoille.

Alajokivarressa olisi tarvetta kalastuksenvalvonnalle. Ihmetyttää Tornionjoen kalastusalueen haluttomuus antaa valvontavaltuuksia kurssin käyneille kalastuksenvalvojille. Ettei vain olisi se kuuluisa oma lehmä ojassa.

Luonnon lohen puolesta!

Simo

Päivämäärä: 04.07.2014 20:35
Otsikko: Kausi avattu
Viesti:
Viime viikolla laitoin veneen vesille. Lohtahan jokeen on noussut 96-97 vuosien tahtiin. Hyvästä lohimäärästä on osoituksena sekin etten ole vielä kymmentä tuntia vesillä viihtynyt ja lohen makuun olen päässyt. Toki jokainen lohen otti tarvitsee myös tuuria eli on minulla sitäkin ollut.

Viiman kanssa on monta yötä vietetty kämpällä. Lasse on ollut nyt kotiarestissa kun viime viikolla lähti kämpän pihasta ja löytyi reilun kahden vuorokauden päästä 6,5 km:n päästä kämpän pihasta. Oli alkanut isäpuoleksi pohjanpystykorvapentueelle. Kyllähän ne pennut söpöjä ja hyväkäytöksisiä olivat Viimaan verrattuna eli en yhtään ihmettele Lassen valintaa. Pari päivää myöhemmin Lasse taas lähti ja löytyi saman kämpän pihalta vaikka siellä ei enää ketään ollutkaan. Nyt ajattelin käydä Lassen kanssa kahdestaan kämpällä Viiman jäädessä kotiin.

Luonnon lohen puolesta!

Simo



Päivämäärä: 23.06.2014 21:39
Otsikko: Odottelua vielä
Viesti:
Taisi olla vuosikymmeniin ensimmäinen Juhannus ettei minulla ollut vene vesillä. Tänään loppui viikkorauhoitus ja edelleen vene rannalla ja mies puuhastelee kotona pihahommia. Kyllä mie tällä viikolla aloitan kalastamisen jos ei mitään ihmeitä tapahdu.

Tänään saatiin paras mahdollinen kalaministeri mitä kokoomuksesta voi löytyä. En odota mitään yhden yön ihmettä, mutta jos uusi ministeri saisi edes eduskunnan lohiasiaa käsitelleiden valiokuntien tahdon jalkautettua ministeriöön ja juurrutettua pienen kestävän lohipolitiikan siemenen virkamiehiinsä. Minä olen Petteriä soutanut jo ennen kun hänestä tuli kansanedustaja ja senkin jälkeen hän on käynyt Väylällä lohta pyytämässä ja myös saamassa.

Kämpällä olen kyllä käynyt paljonkin. koirat tykkäävät olla siellä ja olen tehnyt Viimalle häkin ja vavoille suljettavan säilytyslaatikon pihalle. Lasse antoi vapojen olla rauhassa, mutta tämä uusi villiäinen ei varmasti anna niille rauhaa.

Niin ja lohikuulumisista sen verran, että kyllä ne Väylästä kalaa ovat saaneet.

Luonnon lohen puolesta!

Simo

Päivämäärä: 03.06.2014 22:07
Otsikko: Lohikausi on alkanut
Viesti:
Olinpa edellisellä kerralla ollut tuohduksissa, kun olin kirjoittanut haavinkäyttökiellosta, mutta nyt virhe on korjattu.

Kalastuskausi on Väylälläkin alkanut ja ensimmäisenä päivänä on lohia saatu Lappeasta ja siitä alavirtaan. Ylempää ei ole korviini mitään kantautunut. Oma tilanne on sama kuin koko talven eli vene on vielä pukeilla käsittelyä vailla ja siimat on vaihtamatta. Ensin pitää saada pottu maahan ja se voi olla jopa huomenna. Tänään käänsin maan.

Viimalle olen yrittänyt saada muutakin tekemistä kuin jokailtainen kävelylenkki. Kämpällä olen ollut koiran/-ien kanssa neljä yötä. Viiimeksi oltiin viikonloppuna ja niin Viima sai jotenkin ujutettua itselleen mateenkoukun ylähuuleen. Eilen sitten käytiin Kolarissa otattamassa se pois ja samalla tuotiin kesälampaat.

Tänään kävin Viiman kanssa lampaita katsomassa ja kyllä sitä haukkua piisasi. Lampaat eivät olleet moksiskaan kun koira kerran hihnassa oli.

Luonnon lohen puolesta!

Simo


Päivämäärä: 13.05.2014 20:54
Otsikko: Ei mitään uutta ...
Viesti:
Ruotsin puolelta on viime vuosina näkynyt valonpilkkuja, kun sieltä on löytynyt tolkun kalastuksenvalvoja. Mies oli niin ansioitunut, että sai paikan Havs- och vattenmyndighetenistä. Nyt kun tositoimien olisi pitänyt alkaa, niin tämä kaveri on kuulemma irtisanottu aivan tekaistuin perustein. Hyvin helppo olisi vetää johtopäätös, että tietyissä piireissä murtoveden äärellä on alkanut housun puntit tutisemaan jo etukäteen. Toivotaan että kansandemokratiassa oikeus tapahtuisi tässä asiassa.

Muuten ei lohesta ole mitä kirjoittaa. Muutamien kansanedustajien suurista puheista huolimatta jatkamme samoilla torsoilla säännöillä Väylällä. Tällä tarkoitan nostokoukun käyttökieltoa. En jaksa ymmärtää miksi tällainen pyöräilykypärän kaltainen säädös pitää olla olemassa.

Virallinen lumen vahvuus on 30 cm eli aika talvista vielä.

Luonnon lohen puolesta!

Simo

Päivämäärä: 09.03.2014 19:06
Otsikko: 4 viikkoa
Viesti:
Viima täytti tänään 13 viikkoa ja on ollut meillä 4 viikkoa. Koira kasvaa ja alkaa jo hiljalleen oppimaan tavoille. Näykkiminen ja turhan pureminen on jäänyt vähemmälle. Pihalla telmitään Lassen kanssa aina kun se vain on mahdollista. Tähän asti Viimalle onkin löytynyt aikaa kun ensin olin kaksi viikkoa isyyslomalla. Kolmannen viikon vaimo oli sairaslomalla ja koira sai huomiota ja nyt on ollut hiihtolomaviikko. Tulevaan arkeen on kuitenkin totuteltu olemalla aika ajoin häkissä. Häkkiin mennään aina herkkujen kanssa ja yksi parhaimmista herkuista onkin ollut Lassen raksut. Hihnassa kävelyä on myös hieman harjoiteltu ja tänään tein pienen kävelylenkin molempien koirien kanssa.

Talvi jatkuu leudoissa merkeissä. Päivälämpötilat ovat pääsääntöisesti plussalla ja öisin sitten kylmempää. Lunta on reilu 60 cm eikä tiet ole vielä kunnolla sulaneet.

Luonnon lohen puolesta!

Simo

Päivämäärä: 11.02.2014 12:56
Otsikko: Isyyslomalla
Viesti:
Eilen kävin klo 06.30 hakemassa koiranpennun. Kyseessä on karhukoiratyttö joka toivottavasti tulee tottelemaan nimeä Viima. Nimen piti olla kylmään viittaava kun Viima syntyi kovilla pakkasilla pentueen ensimmäisenä ulos koppiin.

Hyvin on pentu kotiutunut ja utelias kun on luonteeltaan niin koluttavaa riittää. Lassen häkki on mieluisin paikka kun siellä on kaksi hirvenpäätä ja paljon luita. Lassen ruokakipotkin kiinnostavat enemmän kuin oma. Alkuun Lasse ärähti kun hänen raksukipponsa tyhjennettiin, mutta muuten ei ole mustasukkaisuutta vieläå ilmennyt.

Minulla on nyt kahden viikon loma/vapaa, jotta saan pennun kanssa olla. Aikaa riittää myös muuhunkin ja nyt on sämpylät uunissa ja seuraavaksi on hirvikäristyksen vuoleminen.

Lohiasiasta sen verran, että maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut ministeriölle sapiskaa kun ovat taas ihan omin päin muodostaneet Suomen kannan tuleviin BALTFISH neuvotteluihin. Tästä BALTFISHistä olen kuullut että kyseessä lienee jälleen kerran yksi hieno huijausyritys luonnon lohikantojen kustannuksella. Saavat homman näyttämään kestävän kehityksen kalastukselta ja lopputulema on kaikkea muuta.

Luonnon lohen puolesta!

Simo

Päivämäärä: 17.01.2014 14:19
Otsikko: Kalan pussailua
Viesti:
Kaamos on ohitettu, mutta pakkasilla jatketaan. Ei auta valittaa sillä se kuuluu talveen ja itsepä olen asuinpaikkani valinnut.

Kalastusasiat herättävät suuria intohimoja ja olen hiljaa seurannut erilaisia palstoja ja facebookin ryhmiä. Nyt näyttää olevan muotia vastustaa kaikenlaista kalavarojen hyödyntämistä oli sitten kyseessä ammatti- tai kotitarvekalastus. Suurin synti on pyytää itselleen lohi tai taimen jos sellaisen aikoo vielä syödä.

Lohentappamiseen olen syyllistynyt liki kolme vuosikymmentä, mutta vuosien varrella on tappamisen himo laantunut ja olen pystynyt jopa vapauttamaan tumman lohen jos sellainen on saaliiksi sattunut tulemaan. Minä kun satun asumaan joen yläosilla ja täällä väistämättä on joessa samaan aikaan kirkasta ja tummaa kalaa jos aikoo vielä heinäkuussa pyytää. Meritaimenet ovat saaneet puolestani olla rauhassa jo pidemmän aikaa enkä niille ole enää aikaani uhrannut ja vähiä kaloja itselleni pyytänyt.

Kotitarvekalastajana olen varmaan mustalammas ja luonnon vihollinen numero yksi näille maailmanparantajille. Saa nähdä miten jatkossa käy voinko edes antaa ylimääräisiä muikkuja/siikoja kavereille jos niitä sattuu hyvin tulemaan. Tähänkin näillä puunhalaajilla on valmis vastaus eli vähennä verkkojen määrää niin ei tule lisää.

Valotanpa hieman viimesyksyisten saaliideni haitaria niin ymmärrätte kuinka helppoa tämä ryöstökalastukseen verrattu kotitarvekalastus on. Sulasta vedestä yritin syksyllä pyytää muikkua kahtena viikonloppuna eli yhteensä neljänä yönä. Halusin varmistaa saaliin ja laitoin pyyntiin huikeat kaksi muikkuverkkoa. Saalis vaihteli 25 muikusta pariin kiloon ja meidän perheelle ei 25 muikkua riitä yhdelle aterialle. Jään alta pyysin yhdellä verkolla ja lopuksi laitoin toisen verkon jotta saan kavereillenikin syömäkalat. Sitten rysähti ja kahdessa verkossa oli 27 kg muikkua. 27 kg on niin paljon kalaa että minulta meni päivä niitä verkoista irrotellessa ja annoin melkein kaiken saaliin ystäville ja tutuille kun aika ei enää riittänyt muikkujen kiilaamiseen.

Luonnon kanssa kun ollaan tekemisissä niin saalista ei koskaan tiedä etukäteen. Saalista joko tulee tai ei tule, mutta yksi asia on varma. Joka kerta siellä on yhtä kylmä verkkoja avokäsin käsitellessä ja kädet lämmitetään verkkoavannossa. Avannossa siksi että siellä on kymmeniä asteita lämpöisempää kuin ulkoilmassa.

Minulle ratkaisuksi on turha sanoa että osta muikkusi ja siikasi kaupasta. Näillä korkeuksilla tuoretta kalaa ei ole tarjolla samaan tapaan kuin Helsingin kauppahallissa ja kun saamme vielä uuden kalastuslain voimaan myyntirajoituksineen loppuu paikallisen kalan tarjonta kokonaan kun kukaan ei saa sitä kauppaan myydä.

Minun suhteeni luontoon ja sen antamaan saaliiseen voi kuvata Raamatun sanoin ”viljele ja varjele”. Otan osani luonnon antamista lihapaloista ja kalavaroista aina sen mukaan mitä kunakin vuonna on mahdollista verottaa. Kalavarat ovat meillä tasaisen vahvat, mutta metsän riista vaihtelee. Kahtena syksynä en ole ampunut koiralleni kuin yhden linnun syksyyn, koska lintukanta on niin heikko. Toki koirani niitä on haukkunut ja olisin voinut useamman ampua, mutta en tahtonut sitä tehdä.

Toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta ja realismia myös kaiken kieltäjille. Ei riitä että sähkö tulee töpselistä ja ruoka marketin kylmäaltaasta.

Luonnon lohen puolesta!

Simo

Päivämäärä: 06.12.2013 07:12
Otsikko: Onnea Suomi
Viesti:
Kuukauteen ei ole tullut kirjoitettua. Paljon on kuitenkin ehtinyt sinäkin aikana tapahtua. Kalastus on myös nyt ohi ja talvi nautitaan itsepyydetyistä siioista ja muikuista.

Alkuviikosta kävin Kilpisjärvellä juuri myrskyn aikaan. Kyllä siellä vain lunta on ja motissa oltiin maantien tukkeuduttua. Myrskyn jälkeen tulee pouta sää kuten laulussakin sanotaan ja niin se kävi tuollakin. Aamuyöstä myrsky herätti nukkujan, mutta ennen puoltapäivää oli kirkas kaamostaivas ja tyyni keli. Muoniossa lunta on saappaanvarren verran.

Ajatus hirvikoirasta on kypsynyt ja nyt minulla on varauksessa syntymätön koiranpentu. Saa nähdä mihin tässä on taas itseään sotkemassa - no ainakin koiran kakkaan kun talvella pennun ottaa.

Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille.

Luonnon lohen puolesta

Simo

Aiemmat viestit

 

 

Kirjoita päiväkirjaa

sivun alkuun